Hyppää sisältöön

Tulisijat

Erilaisten tulisijojen historiaa sekä korjauksen, käytön ja huollon periaatteet.

Varhaisimpia tulisijoja maassamme olivat savupirttien, -saunojen ja riihien avolakiset kiukaat. Takkauuni, talonpoikaistupien tyypillinen tulisija, levisi Suomen länsiosiin 1600-luvulla.

1800-luvun loppupuolella ruvettiin muuraamaan talonpoikaistupien vanhan leivinuunin yhteyteen hella, jonka kantena oli aluksi yksi- tai kaksireikäinen valurautalevy. Vähitellen hellasta tuli erillinen valurautainen liesi.

Salissa ja kamareissa oli lämmönlähteenä yleensä takka tai 1700-luvulta lähtien rapattu pystyuuni tai kaakeliuuni. Huokeammat ja helpommin rakennettavat rapatut tiiliuunit ja peltikuoriuunit olivat yleisiä maaseudulla ja kaupunkien vaatimattomissa asumuksissa.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen tulisijat ovat olennainen osa kiinteää sisustusta. Korjauksessa tulee pyrkiä säilyttämään tulisijat toimivina. Korjaustyön perustana on tulisijan kuntotutkimus, jossa tarkastetaan eri osat ja selvitetään vauriot ja niiden syyt. Tarkastettavia kohtia ovat tulisijan perustukset, pinta (maalaus, rappaus, kaakelit) ja metalliosat (suuluukut, pellit), tulipesä, hormit sekä savupiippu.

Yleisimpiä vaurioita tulisijoissa ovat särkynyt tulipesän luukku, auenneet saumat tai halkeamat tulipesässä, uunin ulkokuoressa tai savupiipussa sekä epätiivis liittyminen hormiin. Varsinaisen hormien paloturvallisuuden tarkastaa nuohoojamestari tai palotarkastaja. Hormit on syytä tarkastuttaa aina, kun vanha tulisija otetaan uudelleen käyttöön.

Sisältö

  • Tulisijojen historiaa
  • Korjaustyön periaatteet
  • Kuntoarvio
  • Tulisijojen korjaaminen
  • Muurauskivet, laasti ja perustukset
  • Rapatut uunit
  • Rautahellat ja -liedet
  • Kaakeliuunit
  • Peltikuoriuunit
  • Uunien metalliosat
  • Savupiiput
  • Tulisijojen käyttö ja huolto
  • Kirjallisuutta


Korjauskortti sisältää tulisijojen korjaamiseen ja huoltamiseen yleisesti soveltuvia periaatteita sekä suosituksia. Ratkaisut tulee harkita kussakin tapauksessa erikseen.

Korjauskortti nro 14
Museovirasto, julkaistu 2000, 12 sivua.

Kortti on luettavissa vain pdf-muodossa. Avaa tiedosto oikean ylälaidan painikkeesta tai viereisestä kuvasta.


Sivun yläosan valokuva Soile Tirilä 2017, Kulttuuriympäristön kuvakokoelma, Museovirasto.

Korjauskortin numero 14 etusivu.

12.10.2021