Takaisin

Rakennushistorian selvitystyön työohjelma

Kohteen rakennushistoriaa koskeva tieto on korjaus- ja muutostyöhankkeen olennaista lähtöaineistoa. Rakennushistorian selvitystyössä tieto kohteen ominaisuuksista ja erityispiirteistä kootaan yhteen. Työn tilaamista varten tarvitaan työohjelma, jossa selvityksen rajaus ja sisältö määritetään kohteen luonteen ja tiedon käyttötarkoituksen mukaan.

Rakennushistoriaselvityksiä (RHS) tehdään rakennuksista, rakennusryhmistä, puistoista ja muista kulttuuriympäristöistä. Rakennushistoriatietoja käytetään korjausrakentamisen suunnittelun, ylläpidon, dokumentoinnin ja viranomaisvalvonnan tarpeisiin sekä kohteen käyttövaihtoehtojen tutkimisen ja kaavoituksen taustana. Tietojen avulla määritetään suojelutarpeita tai restauroinnin tavoitteita.

Rakennushistoria selvitetään hankkeen valmisteluvaiheessa, koska tietoja tarvitaan suunnittelussa alusta alkaen ja hanketta koskevia päätöksiä tehtäessä. Tietoa käytetään myös, kun arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden soveltuvuutta kohteeseen. Selvityksen tulokset ovat hankkeen kaikkien osapuolien käytössä ja hyödynnettävissä läpi hankkeen.

Hyvä rakennushistoriaselvitys antaa kokonaiskuvan kohteesta ja syventää ymmärrystä siitä. Selvitys auttaa kytkemään yksittäisiä havaintoja ja tutkimusten tuloksia laajempaan kokonaisuuteen. Selvitys myös auttaa arvioimaan, mitä muita tutkimuksia hankkeessa tarvitaan.

Onnistunut selvitystyö edellyttää riittäviä voimavaroja ja realistista aikataulua. Selvitystyön vaatima aika on syytä huomioida koko hankkeen aikataulussa.

Työohjelma

Hankkeeseen ryhtyvä laatii tai laadituttaa työohjelman selvitystyön tilaamista varten.

Työohjelma harkitaan yksilöllisesti siten, että selvitys on riittävän kattava suhteessa kohteeseen ja selvityksen käyttötarkoitukseen. Työn tavoitteista on hyödyllistä neuvotella museoviranomaisen kanssa. Tilaaja käyttää työohjelman laatimiseen tarvittaessa rakentamisen historian ja korjaussuunnittelun asiantuntijaa.

Työohjelma kuvaa tehtävän luonteen ja eri työvaiheiden painotukset. Ohjelmaan on hyvä kirjata selvitystyön tekemiseen vaadittavat valmiudet, kuten tarvittava eri alojen asiantuntemus.

Työohjelma tukee tilaajaa sopivan tekijän valitsemisessa selvitystyölle.

Selvitystyön tekijä laatii työohjelman pohjalta suunnitelman työn toteutuksesta. Se käsittää ainakin työn tekemisen vaiheet, työhön varattavat henkilöresurssit, aikataulusuunnitelman sekä raportin alustavan sisältörakenteen. Suunnitelman pohjalta tilaaja ja tekijä sopivat etenemisestä.

Muistilista rakennushistorian selvitystyön työohjelmaksi

Tilaaja käyttää työohjelman laatimiseen tarvittaessa rakentamisen historian ja korjaussuunnittelun asiantuntijaa.

Sopivia henkilöitä voivat olla

kokenut rakennushistoriaselvitysten tekijä
kokenut vaativien korjaushankkeiden arkkitehti tai rakennuttajakonsultti, jolla on tarvittavaa asiantuntemusta ja kokemusta rakennushistoriaselvitysten tilaamisesta
pääsuunnittelija (jos hankkeessa jo on pääsuunnittelija).

Työohjelman sisältö

Kohteen perustiedot

Kirjaa kohteen perustiedot:

kohteen nimi, mahdolliset aiemmat nimet
osoite
kiinteistö- ja rakennustunnus
omistaja
rakennuksen suunnittelija
rakennus- ja muutosvaiheet
käyttöhistoria: rakennuksen alkuperäinen käyttö ja käytön muutokset
laajuustiedot
kaavatilanne

Selvityksen käyttötarkoitus

Kerrotaan mihin käyttöön selvitys tehdään: esimerkiksi korttelin asemakaavoitus tai rakennuksen peruskorjaus.

Kuvataan selvitystyön taustaa: esimerkiksi suojelutilanne, omistustilanne, käytön jatkuminen tai vaihtuminen, korjaustarve.

Jos kohteen omistaja vaihtuu, on tärkeää huolehtia kohdetiedon ja kokonaiskuvan siirtymisestä uusille toimijoille.

Selvitystyön tavoitteet

Rakennushistorian selvitystyö tuottaa raportin (RHS), joka antaa havainnollisen kokonaiskuvan kohteesta ja sen nykytilasta.

Rakennushistoriaselvitys on analyysi, jossa tiedot kohteen historian vaiheista yhdistetään kohteessa paikan päällä kartoitettaviin ominaisuuksiin ja erityispiirteisiin.

Jos kohde on arvotettava suojelun tarpeen tai suojelun tavoitteiden määrittelyä varten, selvitys tuottaa museoviranomaisen käyttöön sitä varten tarvittavan tietopohjan.

Työn yksilölliset tavoitteet, laajuus ja painotukset suhteutetaan kohteen luonteeseen ja ominaisuuksiin sekä selvityksen käyttötarkoitukseen.

Tehtävän rajaus ja painotukset

Rajaus ja painotukset määritellään selvityksen käyttötarkoituksen sekä työn tavoitteiden mukaan.

Selvityksen kohde rajataan:

Mikä tai mitkä rakennukset tai mitkä rakennuksen osat työssä käsitellään.
Missä laajuudessa ympäristö sisältyy selvitykseen.
Rajaus voi olla tarpeen määrittää tulevaa toimenpidealuetta laajemmaksi.

Selvityksessä rajauksen mukaista kohdetta käsitellään kokonaisuutena. Selvitys voi sisältää erilaisia painotuksia kohteen eri osien tai historiallisten vaiheiden käsittelyssä.

Historiaosuuden laajuus ja painotukset riippuvat kohteen luonteesta. Työmäärään vaikuttaa se, kuinka paljon tietoa on jo koottuna (esimerkiksi aiempi selvitys, kirjallisuus).
Painotuksissa huomioidaan kohteen eri osien, kuten tilojen, luonne ja merkitys. Esimerkiksi sisätilojen käsittelyä voidaan määritellä huone-, tilaryhmä- tai tyyppitilakohtaisesti. Tilaryhmä voi olla kerros, huonesarja tai toiminnallinen kokonaisuus.

Erityisesti laajoissa kohteissa selvitystyö voidaan ohjelmoida vaiheittain toteutettavaksi.

Selvityksen rinnalla tai valmiin selvityksen pohjalta voidaan tarvittaessa erillisenä työnä suunnittelua tai dokumentointia varten teettää erityisosaamista vaativia kartoituksia tai tutkimuksia, kuten

väri- ja pintatutkimukset
rakennehistoria
kalusteinventointi
valaisininventointi
teknisten laitteiden tai järjestelmien inventointi
kasvillisuusinventointi.

Rakennushistoriaselvityksen tekijä voi osallistua edellä mainittujen ohjelmointiin. Jos kartoituksia tai tutkimuksia tehdään RHS-työn rinnalla, voi tekijöiden yhteistyötä hyödyntää.

Lähdeaineiston kuvaus

Tilaaja listaa tiedossaan olevat lähdeaineistot ja lähteet:

arkistoaineistot (aineiston luonne, sijainti ja määrä) suunnitelmat, valokuvat, muut dokumentit
kirjallisuus ja aiemmat selvitykset
mahdolliset haastateltavat.

Tilaaja toimittaa työn tekijälle käyttöön ajantasaiset piirustukset ja muut hallussaan olevat aineistot.

Tarvittaessa työohjelmassa tuodaan esiin muita mahdollisia tietolähteitä.

Työn päävaiheiden luonnehdinta

Työohjelmassa luonnehditaan kunkin työvaiheen laajuutta ja osuutta kokonaisuudessa.

Arkistotyövaihe

Arkistotyövaiheessa kootaan kohdetta koskevaa historiatietoa arkistolähteistä, kirjallisuudesta ja mahdollisin haastatteluin.

Työvaiheen työmäärän arvioimista auttaa, jos tiedetään, miten järjestettyinä tai hajallaan aineistot ovat.

Kenttätyövaihe (Nykytilanteen inventointi)

Kenttätyövaiheessa kohteen nykytila selvitetään paikan päällä havainnoiden. Kohteen ominaisuudet ja piirteet tunnistetaan ja ajoitetaan tukeutuen arkistotietoihin. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi siihen, miten rakennuksessa tehdyt muutokset liittyvät kokonaisuuteen ja kuhunkin korjausvaiheeseen.

Työvaiheen työmäärään voi vaikuttaa esimerkiksi tutkittavien huonetilojen lukumäärä tai kohteen rakennushistorian monivaiheisuus.

Tulosten kokoaminen ja raportointi

Arkisto- ja kenttätyövaiheiden tuottama tieto ja aineisto kootaan selvityksen käyttäjiä palvelevaksi raportiksi, joka

esittelee havainnollisen kokonaiskuvan kohteen historiasta, muutosvaiheista ja nykytilasta
erittelee ja analysoi kohteen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä säilyneisyyden
valottaa kohteen keskeisten piirteiden ja ominaisuuksien kulttuurihistoriallista merkitystä ja arvoa
esittää mahdolliset jatkoselvitystarpeet
sisältää yhteenvedon ja johtopäätökset.

Työvaiheen työmäärään vaikuttavat myös tilaajalle luovutettavaa aineistoa koskevat tavoitteet, ks. kohta ”Raportointi”.

Tarvittava erityisosaaminen

Työohjelmassa voi kuvata työn edellyttämää erityisosaamista, kuten perehtyneisyyttä tiettyyn arkkitehtuurin historian osa-alueeseen tai kokemusta vastaavista selvitystehtävistä.

Työn tekemisen edellytykset

Työohjelmaan kirjataan tiedossa olevat työn tekemisen aikataulu- tai muut rajoitukset. Näitä voivat olla esimerkiksi pääsy arkistoon tai kohteeseen tai sen eri osiin, tiloissa liikkumisen turvallisuus sekä olosuhteet, kuten valaistus ja lämmitys.

Pääsy rakennukseen saattaa edellyttää turvaselvitystä ja perehdytystä tai aikataulusta sopimista rakennuksen käyttäjän kanssa.

Myös tietosuojalain vaatimukset on huomioitava. Esimerkiksi jos kohteessa on asuntoja, niistä ei saa esittää mitään asukkaisiin yhdistettävää materiaalia.

Työohjelmassa mainitaan, jos työn tekemiseen tarvitaan apuvälineitä tai erikoisjärjestelyitä, kuten nostimet tai työmaasähkö, jotka yleensä tilaaja järjestää.

Tavoiteaikataulu ja seurantapalaverit

Työohjelmaan kirjataan työn aloitusajankohta ja valmiin raportin määräaika. Tavoiteaikataulussa on otettava huomioon mahdolliset työn suorittamiseen liittyvät erikoisjärjestelyt ja aikataulurajoitukset.

Työohjelmassa kuvataan selvitystyön seuranta ja ohjaus sekä mainitaan, ketkä ohjaukseen osallistuvat. Tyypillisesti järjestetään aloituskokous, 1–2 seurantakokousta sekä päätöskokous. Seurantakokoukset tukevat ja ohjaavat työtä. Lisäksi tilaaja pystyy seuraamaan niissä työn etenemistä.

Raportointi

Työohjelmassa kuvataan valmiin raportin sisällön pääpiirteet. Tarkempi suunnitelma raportin sisällöstä tehdään työtä aloitettaessa.

Tilaaja kirjaa työohjelmaan

noudatettavat käytännöt, mm. viitteiden käyttö
miten kohteen nykytilaa havainnollistetaan, esimerkiksi valokuvin ja ajoituskaavioin
miten kuvien ja muun raporttiin sisällytettävän aineiston käyttöoikeuksista sovitaan
mahdolliset saavutettavuuden vaatimukset
mahdollinen ISBN-numeron käyttö
mahdollinen tulostus
raportin tallennusmuoto ja tallennuspaikka
raportin julkisuus
kenellä on valmiin raportin julkaisuoikeudet
valmiin työn esittely tilaajan hyväksyttäväksi.

Lisätietoa rakennushistorian selvittämisestä

Talon tarinat – Rakennushistorian selvitysopas. Toim. Marja Sahlberg. Museovirasto 2010.
Talon tarinat -opas

Rakennushistoriaselvitys ja Rakennuksen ominaispiirteiden selvittäminen. Teoksessa KorjausRYL. Esiselvitykset ja purkaminen. Rakennustieto 2016.

Anu Laurila: Rakennuksen historian selvittäminen pintaa syvemmältä. Korjaustaito 2023.
Rakennuksen historian selvittäminen pintaa syvemmältä - Korjaustaito

SFS-EN 16096:2012 Kulttuuriperinnön vaaliminen. Rakennusperintökohteen selvitys ja raportti. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 2015.

Raportin laatimiseen ja julkaisemiseen liittyvää tietoa ja ohjeita

Viitteiden käytöstä
Lähteisiin viittaaminen - Kielitoimiston ohjepankki

Digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta
Digipalvelulain vaatimukset toimijoille | Saavutettavuusvaatimukset

Kuvien ja aineistojen käyttöoikeuksista
Usein kysyttyä tekijänoikeudesta - Kopiosto

ISBN-tunnuksen käytöstä ja hakemisesta
ISBN-tunnus | Kansalliskirjasto

Esimerkkejä raporteista

Rakennushistoriaselvityksiä Museoviraston kyppi.fi-palvelun Kulttuuriympäristön tutkimusraporteissa
Kulttuuriympäristön palveluikkuna

Senaatti-kiinteistöjen teettämät, verkossa julkaistut rakennushistoriaselvitykset
Raportit - Senaatti