Vauriokartoitus
Vauriokartoituksella selvitetään kohteen vaurioiden laajuus ja niiden syyt korjaustarpeiden määrittämiseksi. Kartoitusta käytetään konservoinnin, restauroinnin tai korjaamisen suunnitteluun.
Vauriokartoituksia tehdään usein hankesuunnitteluvaiheessa. Kartoituksilla saadaan olennaista tietoa tarvittavien töiden laajuudesta ja luonteesta sekä niiden vaatimasta osaamisesta ja ajasta. Vauriokartoituksia voidaan tehdä myös töiden toteutusvaiheen aikana, esimerkiksi kun pääsy tutkimuskohteeseen vaatii telineen rakentamista tai työn vaiheistamista.
Tilaaja ja korjauksen suunnittelija selvittävät, millaista erikoisosaamista vauriokartoittajalta vaaditaan. Tähän keskusteluun osallistuu usein museoviranomainen. Vauriokartoituksen tekee kohteena olevan rakenteen korjaamisen, restauroinnin tai konservoinnin asiantuntija. Kartoituksen tekijä voi olla tulevien toimenpiteiden toteuttaja.
Kartoituksen tekijä ja suunnittelija suunnittelevat kartoituksen toteutustavan huolellisesti huomioiden arvokkaat rakenteet ja pinnat. Vaurioita voidaan tutkia aistinvaraisesti ja tutkimuslaitteiden avulla, rakenteisiin kajoamatta tai rakenteita avaamalla. Kartoitukseen voi sisältyä näytteiden ottoa ja niiden analysointia laboratoriotutkimuksissa.
Vauriokartoituksen toteutuksen suunnittelussa sekä päätelmissä hyödynnetään kohteessa aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja kartoituksia sekä historiatietoja kohteesta.
Kartoituksen tekijä laatii vauriokartoituksesta raportin toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen käyttöön. Vauriokartoituksen ja toimenpiteiden raportit arkistoidaan yhdessä.
Työvaiheet
Lähtötietojen kokoaminen
Tilaaja tai pääsuunnittelija kokoaa vauriokartoituksen tekemiseen lähtötiedot
- kohteen suojelu- ja historiatiedot
- mahdollisimman ajantasaiset piirustukset kartoitettavasta kohteesta vaurioiden kirjaamista varten
- dokumentit aiemmista korjauksista sekä aiemmista tutkimuksista kuten vauriokartoitukset, kuntotutkimukset, materiaalitutkimukset ja haitta-ainetutkimukset
- huomaa: asbestilainsäädäntöön perustuen ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa on tehtävä asbestikartoitus ennen rakenteisiin kajoavaa tutkimusta
- tarvittaessa vauriokartoituksen tekijä osallistuu lähtötietojen kokoamiseen.
Vauriokartoituksen suunnittelu
Vauriokartoituksen tekijä
- laatii toteutussuunnitelman valiten mahdollisimman hellävaraiset tutkimusmenetelmät
- määrittää tutkimuspaikat yhteistyössä korjauksen suunnittelijan kanssa
- määrittää kartoituksen dokumentointitavan ja raportoinnin
- määrittää tutkimustyön vaatimat olosuhteet ja suojaustoimet.
Korjauksen suunnittelija / pääsuunnittelija
- hyväksyy tutkimustyön toteutussuunnitelman ja tutkimuspaikat
- sopii rakenneavauksista tarvittaessa museoviranomaisen kanssa.
Rakenteiden avaamista edellyttävissä vauriokartoituksissa ei yleensä voida tavoitella täydellistä kattavuutta. Vauriokartoitusta voidaan jatkaa korjaustöiden aikana.
Jos tarvitaan rakenneavauksia, tutkimuspaikka valitaan huolella:
- vältetään kajoamista suojelun kannalta erityisen arvokkaisiin ja säilytettäviin alueisiin
- vältetään näkyviä paikkoja
- valitaan ensisijaisesti alueita, joihin on muutenkin tulossa toimenpiteitä
- suunnitellaan, miten tutkimusalue palautetaan ennalleen
- vauriokartoituksen tekijä ja pääsuunnittelija katselmoivat tutkimuspaikat paikan päällä, tarvittaessa museoviranomaisen kanssa.
Kartoitustöiden toteutus kohteessa
Tilaaja, korjauksen suunnittelija ja vauriokartoituksen tekijä pitävät aloituskatselmuksen. Samalla sovitaan tarvittavien suojausten tekemisestä ennen kartoitustöitä.
Kajoavat tutkimukset, kuten rakenneavaukset ja näytteiden ottaminen, tehdään suojeltua kohdetta mahdollisimman vähän vaurioittaen.
Tutkimusmenetelmiä voidaan tarvittaessa tarkentaa avatuista rakenteista tehtyjen havaintojen perusteella.
Havainnot dokumentoidaan yksityiskohtaisesti ja järjestelmällisesti.
Raportoinnin sisältö
Esitetään vauriokartoituksen perustiedot:
- työn tarkoitus, kohteen rajaus ja lähtötiedot.
- kartoituksen tekijä, ajankohta ja olosuhteet sekä tutkimusmenetelmät
Eritellään vauriot: paikannus, tyypittely, laajuudet (esimerkiksi piirustuksissa, joissa vauriot ovat luokiteltuna)
Esitetään johtopäätökset:
- arvioidaan, miten ja milloin vauriot ovat aiheutuneet
- todetaan myös vanhat vauriot, jotka eivät ole enää aktiivisia
- todetaan korjaamista edellyttävät vauriot
- todetaan seurannan tarve
- arvioidaan vauriokartoituksen jatkamisen tarve korjaustyön aikana.
Lisätietoa
Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Toim. Miia Pitkäranta. Ympäristöministeriö 2016.
Kuntotutkimusopas
Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kuntotutkimusohje. Jyväskylän kaupunki 24.5.2024
Kulttuurihistoriallisten rakennusten kuntotutkimusohje.pdf
SFS-EN 16096:2012 Kulttuuriperinnön vaaliminen. Rakennusperintökohteen selvitys ja raportti. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 2015.
SFS-EN 16853:2017 Conservation of cultural heritage. Conservation process. Decision making, planning and implementation. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 2017.
SFS-EN 17543:2021 Kulttuuriperinnön vaaliminen. Rakennusperintökohteiden pintakäsittelyt. Tutkimus ja dokumentointi. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 2024.
Käsitteitä
Kuntotutkimus
kuntotutkimus | Rakennetun ympäristön pääsanasto | Yhteentoimivuusalusta