Sanasto

kohteen ominaisuuksien, tilan ja kunnon arviointi näkö-, kuulo-, tunto-, ja hajuaistin avulla

• Rakennuksille tai rakenteille voidaan tehdä aistinvaraisia tarkastuksia, joissa hyödynnetään käytettävissä olevaa tietoa, paikan päällä tehtyjä havaintoja ja asiantuntijan ammattitaitoa ja pätevyyttä. Aistinvaraisessa tutkimisessa voidaan käyttää apuna eläimiä, esimerkiksi koiria.
• Aistinvarainen tutkiminen voi olla rakenteisiin kajoamatonta tai rakenteisiin kajoavaa.
• Aistinvaraista arviointia käytetään muiden tutkimus- ja mittausmenetelmien rinnalla esimerkiksi rakennusmateriaalien arviointiin ja rakenteiden kunnon tai tilan arviointiin.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2023

kaavio, jossa esitetään kohteen ikä ja säilyneisyyden nykytila pohjapiirroksien ja projektioiden tai leikkauspiirrosten avulla

• Ajoituskaavio voi olla osa rakennushistoriaselvitystä ja se huomioi esimerkiksi tilat, rakenteet, rakennusosat tai pintakäsittelyt.
• Ajoituskaavio kuvaa nykytilanteen ja siihen johtaneet vaiheet.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

ominaisuus, joka kohteella on silloin, kun se on säilynyt materiaaleiltaan, arkkitehtuuriltaan, tyyliltään, rakennustavaltaan tai käyttötarkoitukseltaan rakennus- tai syntyajankohtansa mukaisena

• Arkeologiassa alkuperäisyys viittaa yleensä jäännöksen säilyneisyyteen, esimerkiksi kohdetyypin kannalta olennaisten rakenteellisten piirteiden säilymiseen.
• Alkuperäisyyttä käytetään eräänä kriteerinä rakennusten ja niiden sisustusten ja sisustukseen kuuluvien esineiden ja laitteiden, rakennelmien ja rakennettujen alueiden kulttuurihistoriallista merkittävyyttä arvioitaessa (laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010).

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto 2025

kohteen ominaisuuksiin pohjautuva kohteen arvojen määrittäminen ja siihen perustuva kohteen osien luokittelu

• Asiantuntijatyönä tehtävä arvottaminen voi pohjautua esimerkiksi taiteellisiin, arkkitehtonisiin, symbolisiin, historiallisiin, yhteiskunnallisiin, kaupunkikuvallisiin, maisemallisiin, tieteellisiin tai teknologisiin arvoihin.
• Arvottamisen kohteita voivat olla esimerkiksi rakennukset, rakennustyypit ja rakennetut ympäristöt sekä yksittäisissä rakennuksissa esimerkiksi julkisivut, tilasarjat, tilat tai rakennusosat.
• Arvottaminen on tärkeä suojelun ja vaalimisen peruste. Kohteen arvottaminen ja sen merkittävyyden arviointi on tarpeen esimerkiksi kaavan tai suojelupäätöksen valmistelun tai kohteen korjaussuunnittelun yhteydessä.
• Myös kohteen merkittävyyden arviointi on asiantuntijatyötä, ja se perustuu arvottamisessa määriteltyihin arvoihin. Merkittävyyden arvioinnissa kohdetta verrataan muihin vastaaviin kohteisiin.
• Ks. myös Kulttuuriympäristösanaston käsitteet ominaispiirre, erityispiirre.
• Ks. myös Kulttuuriympäristösanaston käsitteet kulttuurihistoriallisen arvon määrittäminen, kulttuurihistoriallisen merkittävyyden arviointi.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2023 (2025)

mieluummin kuin: historiallinen kerrostuneisuus

ominaisuus, joka kohteella on silloin, kun siitä on havaittavissa rakennushistorian eri vaiheiden jäljet

• Historiallista kerroksellisuutta käytetään eräänä kriteerinä rakennuksen kulttuurihistoriallista merkittävyyttä arvioitaessa (laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010)
• Historiallinen kerroksellisuus voi ilmentyä esimerkiksi käytön, rakentamisen, korjaamisen, tai hoidon seurauksena tai patinana.
• Ks. myös Kulttuuriympäristösanaston käsite historiallinen kerroksellisuus.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022 (2023)

asiantuntijatyönä tehtävä järjestelmällinen tiedonhankinta määritellyn kohteen, kohdejoukon tai alueen historiasta, nykytilasta ja tunnusomaisista piirteistä sekä hankitun tiedon kokoaminen, tuottaminen ja tallentaminen sovitulla tavalla

• Inventoinnin kohde voi olla esimerkiksi kulttuuriympäristö kokonaisuudessaan, rakennettu kulttuuriympäristö, maisema-alue, arkeologinen kulttuuriperintö tai perinneluontotyyppi.
• Inventoinnissa koottua tietoa voidaan hyödyntää suojelutarpeen arvioinnissa.

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto 2025

toiminta, jossa rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai alueita osoitetaan suojelluiksi maakunta-, yleis- tai asemakaavoissa annettavilla suojelumääräyksillä tai -merkinnöillä

Lähde: Museoviraston sanastotyö 2018

rakennuksen sisäpinnat ja sisätiloihin pysyvästi kiinnitetyt rakenteet tai kalusteet

• Rakennusten kiinteitä sisustuksia voidaan suojella kaavamääräyksillä tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla.
• Kiinteään sisustukseen voidaan lukea kuuluvaksi esimerkiksi ovet, ikkunat, listat, tulisijat, pinnoitteet, kiintokalusteet ja tekniset laitteet sekä rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiset, siihen pysyvästi kiinnitetyt koneet ja laitteet.

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto 2025

suunnittelua tukeva, ennakkoon tehtävä korjaustyö, jolla selvitetään kohteen korjattavuutta ja korjaamiseen sopivia menetelmiä

• Koekorjaus tehdään yleensä rajatusta ja toistuvasta kohteesta kuten rakennuksen ikkunoista tai julkisivukäsittelystä.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

kohteen nykytilan havainnointiin, tutkimiseen ja selvityksiin perustuva toiminta, jolla pyritään hidastamaan tai pysäyttämään kohteen vaurioituminen

• Konservointiin sisältyviä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi kohteen dokumentointi, materiaalianalyysit, puhdistus, rakenteen ja materiaalin vahvistaminen tai lujittaminen sekä kohteen olosuhteiden hallinta. Konservoinnin toimenpiteet dokumentoidaan.
• Konservointi edistää kohteen säilymistä. Se voi olla myös ennaltaehkäisevää.
• Termillä konservointi voidaan viitata myös laajempaan käsitteeseen, joka kattaa kulttuuriperinnön säilyttämisen, hoidon ja ylläpidon. Ks. esim. standardi SFS-EN 15898:2019: Kulttuuriperinnön vaaliminen. Tärkeimmät yleiset termit ja määritelmät.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

raportti, joka sisältää kuvaukset ja perustelut konservointiin liittyvistä tutkimuksista ja konservointitoimenpiteistä

• Konservointiraporttiin sisällytetään ohjeet kohteen säilymiseen ja hoitoon ja tiedot esimerkiksi materiaalinäytteiden tallennuspaikasta. Konservointiraportti tallennetaan tulevia tarpeita varten.
• Konservointiraportin laatii konservointityön tekijä. Konservointiraportit voidaan lisätä restaurointiraportin liitteeksi.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

kohteen nykytilaan perustuva konservoinnin erityisasiantuntemusta vaativa suunnittelu

• Konservointisuunnitteluun sisältyy kohteen nykytilan havainnointi, tutkiminen ja selvitys.
• Suunnitelmassa esitetään kohteen tilan seurantaa, toimintatapoja ja toimenpiteitä.
• Konservointisuunnittelu voi koskea esimerkiksi yksittäistä osaa tai koko rakennusta.
• Konservointisuunnittelua tehdään usein korjaus- ja muutoshankkeen yhteydessä. Vertaa korjaussuunnitelma.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2023

vaurion, vian, virheen tai muun syyn aiheuttaman haitan poistamiseen tähtäävä toiminta, jolla pyritään säilyttämään kohde entisellään tai palauttamaan se aikaisempaan tilaansa

• Vrt. säilyttävä korjaaminen.
• Termiä korjaaminen käytetään usein synonyymisesti termin korjausrakentaminen kanssa. Korjausrakentaminen viittaa kuitenkin sisällöltään laajempaan toimintaan, johon voi sisältyä myös kohteen muutoksia.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite korjausrakentaminen.
  

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

kohteen materiaalien ja toteutustapojen määrittämä ominaisuus, jonka perusteella kohde soveltuu korjattavaksi

• Korjattavuutta voidaan arvioida esimerkiksi koko rakennuksen, rakennusosien tai rakenteiden osalta. Myös korjaustoimenpiteitä voidaan arvioida sillä perusteella, mahdollistavatko ne myöhemmän huoltamisen ja korjaamisen.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

• Korjaustyö ja muutostyö ilmaistaan usein näiden kahden yhdistelmänä erittelemättä töiden jakautumista. Ks. korjaustyö ja muutostyö.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2023

rakentaminen, joka muuttaa aiemmin rakennettua kohdetta toivottuun suuntaan

• Korjausrakentamista voidaan tehdä erillisenä projektina tai vuosikorjaustyyppisesti ilman erillistä hanketta.
• Korjausrakentamisen tavoitteena voi olla esimerkiksi kohteen parempi soveltuvuus tarkoitukseensa (perusparannus), kulttuuriarvojen säilyttäminen tai palauttaminen (entisöinti) tai kohteen käyttötarkoituksen muuttaminen (muutosrakentaminen). Usein samalla hankkeella on monia tavoitteita.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto

raportti, joka sisältää yhteenvedon korjaushankkeesta kokonaisuutena, sen lähtökohdista, suunnittelusta, toimenpiteistä ja tuloksista

• Korjausraportti tallennetaan tulevia tarpeita varten esimerkiksi rakennushistoriaselvityksen liitteeksi.
• Korjausraportti voi sisältää arvion suojelutavoitteiden toteutumisesta.
• Restaurointi- ja konservointikohteissa tehtyä korjausraporttia voidaan täydentää restaurointiraportiksi. Katso myös restaurointi- ja konservointiraportti.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

yksittäistä kohdetta koskeva suunnitelma sen vikojen, vaurioiden tai puutteiden valikoiduista korjaustoimenpiteistä

• Korjaussuunnitelma perustuu usein kohteen arviointiin ja se kuvaa yleensä yleisellä tasolla, mitä korjaustoimenpiteitä vaaditaan.
• Korjaussuunnitelmaa tehtäessä harkitaan toimenpiteitä ja niiden yhteisvaikutusta kokonaisuutena. Arvokkaan kohteen korjaussuunnitelmaan sisältyy usein restauroinnin tai konservoinnin osa-alueita. Vertaa restaurointi- ja konservointisuunnittelu. Esimerkki restaurointisuunnittelun aiheesta on erikoismaalaustyö ja konservointisuunnittelun aiheesta kiinteän taiteen värin kiinnitys.
• Vertaa oikea-aikainen korjaaminen

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2023

maisema, jonka syntymiseen ihmisellä on ollut merkittävä vaikutus

• Kulttuurimaisemaa voi tyypitellä esimerkiksi elinkeinojen, asutusrakenteen tai jonkin muun tekijän pohjalta. Erilaisia kulttuurimaisematyyppejä ovat esimerkiksi maatalousmaisema, kaupunkimaisema, teollisuusmaisema ja liikennemaisema.

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto 2025

ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt ja muotoutunut ympäristö sekä siihen liitetyt merkitykset

• Kulttuuriympäristöön kuuluvat esimerkiksi rakennukset, rakenteet, arkeologiset jäännökset ympäristöineen, kulttuurimaisemat ja perinneluontotyypit.
• Kulttuuriympäristöön liittyy myös aineettomia ulottuvuuksia, esimerkiksi ihmisyhteisön suhde ympäristöönsä ennen ja nyt, sille annetut merkitykset ja tulkinnat sekä sen erilaiset nimeämiset.
• Kulttuuriympäristö-käsite ei ota suoraan kantaa ympäristön merkittävyyteen, mutta käsitettä käytetään usein, kun halutaan tuoda esiin esimerkiksi alueen arvoja.
• Englannin kielessä käytetään vain harvoin käsitettä kulttuuriympäristö. Sen sijaan käytetään käsitteitä kulttuuriperintö (cultural heritage) ja kulttuurimaisema (cultural landscape).

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto 2025

kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään korjaamalla tai uusimalla kuluneet ja vialliset osat ilman, että kohteen laatutaso olennaisesti muuttuu

• Kunnossapidon tavoite on säilyttää kohde suunnilleen senlaatuisena, kuin se oli alun perin valmistuessaan. Kohde ei kuitenkaan välttämättä pysy alkuperäisen kaltaisena, koska yleensä on tarkoituksenmukaista käyttää uudempia teknisiä ratkaisuja ja ottaa huomioon tarpeita, joita uudisrakentamisen yhteydessä ei vielä tunnettu. Kunnossapidolla voidaan saavuttaa kohteen oletettu tekninen käyttöikä, mutta se ei estä kohteen normaalia vanhenemista.
• Kunnossapitoa voidaan tehdä hankemuotoisesti (vrt. peruskorjaus) tai esimerkiksi säännöllisten vuosikorjauksien avulla.
• Kunnossapidossa tehdään kunnostustoimenpiteitä, joilla kohde saatetaan käytön tai käytössä säilymisen kannalta riittävään kuntoon.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto

haittojen ehkäisemiseen tähtäävä toiminta, jolla kohteen toiminnallisuus tai ulkonäkö säilytetään ennallaan tai palautetaan

• Kunnostaminen voi sisältää esimerkiksi kohteen osien toimivuuden tarkistamista ja huoltamista. Siihen ei kuulu osien tai materiaalien laajamittainen vaihtaminen.
• Kunnostaminen voi olla osa kohteen jatkuvaa kunnossapitoa, joka edistää kohteen säilymistä.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite kunnossapito.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

toimenpiteet, joiden avulla voidaan hallitusti taata käytöstä poistuvan tai poistetun rakennuksen tai rakennelman säilyminen minimiylläpidolla

• Käytettävät menetelmät on suunniteltava ja toteutettava niin, että rakennuksen suojeluarvot eivät vaarannu.
• Kylmäkonservointia käytetään, kun muut toimenpiteet eivät ole sillä hetkellä mahdollisia.
• Kylmäkonservoinnin tavoitteena on mahdollistaa kohteen palauttaminen käyttöön.
• Toimenpiteet voivat olla restaurointia, konservointia tai korjausta ja niihin sisältyy yleensä olosuhdehallintaa ja seurantaa, jossa toimenpiteiden vaikutusta valvotaan.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2023

kohteen käyttämisen, käyttäjien, käyttötarkoitusten ja käyttötapojen vaiheista eri aikoina muodostuva historia

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

Tietyllä hetkellä arvioitu aika, jona kohteen toimivuusvaatimukset täyttyvät

• Käyttöikä kattaa jo kuluneen ajan ja odotettavissa olevan ajan. Käyttöikä voidaan arvioida erilaisille kohteille, kuten rakennuksille tai rakennelmille ja laitteille tai esineille.
• Käyttöikää voidaan jatkaa korjauksilla, ylläpidolla ja rakennusosien tai teknisten järjestelmien vaihdolla. Korjaushankkeen suunnittelussa rakennukseen käyttöikää tulee uudelleenarvioida suunnitteluhetkestä eteenpäin.
• Käyttöikä on ennuste, jota voidaan arvioida eri menetelmin. Esimerkiksi joillain rakennusosilla käyttöikä on ennalta määritelty jo suunnittelu tai toteutusvaiheessa.
• Käyttöikää voidaan arvioida eri tavoin, esimerkiksi tekninen tai laskennallinen käyttöikä. Käyttöikää voidaan käyttää sekä suunnitteluperiaatteena, että toteuma-arviona.
• Vrt. Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite rakennuksen elinkaari, joka alkaa ennen rakennuksen valmistumista ja päättyy käyttöiän jälkeen rakennuksen purkuun ja jätteiden hyödyntämiseen tai loppusijoitukseen.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

tapa, jolla rakennusta tai muuta kohdetta käytetään

• Käyttötapa voi poiketa kohteen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Käyttötapa voi muuttua useita kertoja esimerkiksi rakennuksen elinkaaren aikana ilman, että käyttötarkoitus muuttuu tai rakennusta muutetaan. Käyttötavan muutos voi johtaa myös rakennuksen muuttamiseen. Käyttötavan muutoksessa esimerkiksi käyttäjämäärä, käytön kuluttavuus, tilajako tai kulkureitit voivat muuttua.
• Tavoitteellinen käyttötapa tukee kohteen säilymistä ja ylläpitoa.
• Käyttötavan muuttuminen esimerkiksi opetustilassa voi vaatia tietoliikenneyhteyksien, valaistuksen, akustiikan ja kalustuksen muutoksia, vaikka itse tila ei muuttuisi.
• Käyttötarkoitus on tehtävä, johon rakennus tai muu kohde on pääosin suunniteltu. Myös käyttötarkoitusta voidaan rakennuksen elinkaaren aikana muuttaa, mutta yleensä se vaatii vähintään rakentamisluvan.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite rakennuksen elinkaari.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

Käyttötavan tai -tarkoituksen muutoksia suunniteltaessa tehtävä arviointi eri vaihtoehtojen soveltuvuudesta ja vaikutuksista kohteen käytettävyyden, ominaisuuksien, erityispiirteiden tai kulttuurihistoriallisen arvon kannalta

• Käyttövaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan rakennuksen säilymisen kannalta ja siinä vertaillaan mahdollisten vaihtoehtoisten käyttöjen soveltuvuutta ja vaikutuksia. Tavoitteena on löytää rakennuksen käyttäjälle tarkoituksenmukainen ratkaisu.
• Rakennuksen historia, ominaisuudet, erityispiirteet, kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttöön selvitetään ja otetaan huomioon ennen kuin tehdään käyttöä, hoitoa tai muutoksia koskevia päätöksiä.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

maisema, jonka syntymiseen ihmisellä on ollut vain vähäinen vaikutus

• Puhekielessä termi luonnonmaisema tarkoittaa yleensä rakentamattomia ja raivaamattomia alueita.

Lähde: Museoviraston sanastotyö 2018

ihmisen havaitsema ja mieltämä osa ympäristöä, joka muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä, ihmisen tuottamasta kulttuurivaikutuksesta sekä näiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta

• Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksessa maisema on määritelty alueeksi sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät, ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta.
• Maisemaa voi tarkastella esimerkiksi alueellisena, visuaalisena, kokemuksellisena tai historiallisena kokonaisuutena. Maisemaa on tyypitelty esimerkiksi maisemarakenteen, maisemakuvan, alueidenkäytön, kulttuuripiirteiden ja luonnonpiirteiden (esim. vesimaisema) perusteella tai sen mukaan, minkälainen osuus ihmisellä on ollut maiseman syntymiseen (luonnonmaisema, kulttuurimaisema ). Myös perinteinen tieto ja kulttuuriperintö vaikuttavat maisemakäsityksiin

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto 2025

varsinaista työtä ohjaava työsuoritus, jolla varmistetaan kyseiseen toimenpiteeseen ja kohteeseen parhaiten soveltuvat toteutustavat ja suunnitelmien toteutuskelpoisuus

• Mallityöllä varmistetaan suunnitelman mukainen työn laatutaso.
• Mallityön tulos toimii ohjeena vastaavien kohteiden toteuttamiselle.
• Termillä mallityö viitataan toisinaan myös mallityön tuloksena syntyvään näytteeseen. Tästä käsitteestä suositetaan käyttämään mieluummin termiä malli.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

tilan, rakennuksen tai rakennetun alueen ominaisuus, joka mahdollistaa niiden muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden

• Muuntojoustavuus voi olla myös suunnitteluperiaate.
• Muuntojoustavuutta voidaan luoda suunnittelutyöllä tai se voi vaikuttaa olemassa olevien tilojen käyttöön. Muuntojoustavuuden periaatetta voidaan noudattaa sekä uudisrakentamisessa, että rakennusten korjauksessa ja esimerkiksi käyttötavan muutoksissa. Muuntojoustavuutta voidaan arvioida myös käyttövaihtoehtojen vaikutuksia arvioitaessa. Muuntojoustavuuden piiriin kuuluu myös käytön sopeuttaminen rakennusta muuttamatta.
• Rakennusperinnön kannalta rakennuksen muutoksensietokyky on muuntojoustavuuteen liittyvä ominaisuus, joka kuvaa sitä miten ja missä määrin rakennusta voi muuttaa ilman, että sen suojeltavat arvot vaarantuvat.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

rakennuksen tai rakennetun ympäristön ominaisuus, joka kuvaa sen kykyä sietää muutosta ilman, että vaalittavat arvot vaarantuvat

• Muutos voi kohdistua itse kohteeseen tai olla esimerkiksi sen lähiympäristön muutos tai käyttötavan muutos.
• Muutoksensietokykyä arvioitaessa tarkastellaan esimerkiksi alueiden osalta mittakaavaa, kaupunkikuvaa ja -rakennetta, ja rakennuksissa esimerkiksi arkkitehtuuria, tilarakennetta, materiaaleja ja yksityiskohtia. Muutoksensietokykyä tarkasteltaessa sitä verrataan myös kohteen vaalittavaan arvoon.
• Vertaa muuntojoustavuus.

Lähde: Korjaustaito -sanasto 2023

korjausrakentaminen, joka tehdään kohteen ulkonäön, rakenteiden, käyttötarkoituksen tai käyttötavan muuttamiseksi

• Muutosrakentamishankkeisiin sisältyy tavallisesti myös perusparannukselle ja kunnossapidolle tyypillisiä toimenpiteitä.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto

kohteen ominaisuuksien muuttamiseksi tehty työ

• Muutos voi kohdistua esimerkiksi ulkonäköön tai rakenteiden, käyttötarkoituksen tai käyttötavan muuttamiseen.
• Muutostyö voi edellyttää rakentamislupaa.
• Muutostyö ei sisällä korjaustöitä, mutta usein ne yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi, korjaus- ja muutostöiksi.

Lähde: Korjaustaito -sanasto 2023

suunnitelmallinen korjaaminen, jonka ajoitus mahdollistaa mahdollisimman säästävät toimenpiteet ja jolla vaurioiden eteneminen voidaan ehkäistä

• Oikea-aikainen korjaaminen vaatii rakennuksen kunnon ja korjaustarpeen säännöllistä seuraamista ja suunnittelua ja se pidentää käyttöikää.
• Oikea-aikaiseen korjaamiseen liittyy myös korjaaminen todellisen tarpeen mukaisesti, eli ei korjata ehjää tai liikaa, ei anneta vaurioitumisen edetä tai korjata liian vähän eikä ajoiteta korjaamista liian aikaisin tai liian myöhään.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

kohteen säilymisen kannalta suotuisien olosuhteiden turvaaminen

• Olosuhdehallinnan tavoitteena on pitää olosuhteet kohteelle mahdollisimman edullisina ja tasaisina.
• Olosuhdehallinta voi liittyä esimerkiksi korjaustyömaan suunnitteluun tai järjestelyihin tai rakennuksen käyttöön tai ylläpitoon.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

kohteen jonkin yksittäisen osan poistaminen paikaltaan

• Kiinteä osa, kuten ikkuna tai ovi karmeineen voidaan irrottaa toimenpidettä varten ja mahdollisesti palauttaa myöhemmin paikalleen.
• Palauttamista varten irrotetut rakennusosat voidaan litteroida. Vertaa osiin purkaminen.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

kohteen purkaminen niin, että sen osat säilyvät ehjinä ja voidaan kierrättää, käyttää uudestaan, palauttaa entiselle paikalleen tai säilyttää osina

• Uudelleen käyttöä tai palauttamista varten puretut rakennusosat litteroidaan.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite purku.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

kohteen jonkin osan purkaminen purkurajan mukaan niin, että kohde muilta osin säilyy

• Esimerkiksi rakennuksen siipirakennuksen purkaminen tai aukon tekeminen väliseinään.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite purku.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

toiminta, jonka tavoitteena on palauttaa kohde tai osa kohteesta aikaisempaan tilaansa

• Palauttava toimenpide voi kohdistua kohteen ulkonäköön tai toiminnallisuuteen.
• Restauroinnissa on mahdollista joissain tilanteissa käyttää palauttavia toimenpiteitä, joissa kohde tai sen osa palautetaan tilaan, jossa se on todistettavasti ollut.
• Suojelu ei edellytä alkuperäiseen tilaan palauttamista, mutta suojelumääräyksillä voidaan kohdekohtaisesti mahdollistaa palauttavia toimenpiteitä.
• Palauttavat toimenpiteet ovat yleensä osa korjaamista, kunnostamista tai restaurointia.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2023

ajan myötä ympäristötekijöiden ja käytön seurauksena pinnalle muodostuneet tai pintaa muokanneet jäljet, jotka ovat materiaalille tai käytölle ominaisia ja kuvastavat kohteen ikää ja historiaa

• Patina ilmentää kohteen historiallista arvoa eikä ole haitallinen vaurio, vaikka saattaa kehittyä korjattavaksi vaurioksi. Katso myös oikea-aikainen korjaaminen.
• Olosuhteet ja materiaalin ominaisuudet vaikuttavat sen patinoitumiseen.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

erillisenä hankkeena rahoitettava ja toteutettava korjausrakentaminen, jossa kohteen laatutasoa ei paranneta olennaisesti

• Peruskorjauksessa voidaan esimerkiksi uusia rakennusta, rakennuksen osia tai järjestelmiä tai laitteita. Peruskorjaus toteutetaan useimmiten nykyisiä teknisiä ratkaisuja käyttäen. Peruskorjaus nostaa rakennuksen arvoa ja pidentää sen elinkaarta. Vrt. perusparannus.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto

korjausrakentaminen, jossa kohteen suhteellinen laatutaso nostetaan olennaisesti aiempaa paremmaksi

• Perusparannushankkeessa voidaan esimerkiksi parantaa rakennuksen energiataloutta, liittää rakennus vesi- ja viemäriverkkoon tai varustaa se vaikkapa hissein tai uudenaikaisella tietotekniikalla. Perusparannushankkeisiin voi sisältyä myös kunnossapidolle tyypillisiä toimenpiteitä. Vrt. peruskorjaus.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto

raja kohteen purettavien ja säilytettävien rakenteiden välillä

• Purkuraja voidaan määrittää purkusuunnitelmassa ja se voidaan merkitä kohteessa ennen purkutöiden aloittamista. Purkurajan määrittelyyn voi liittyä esimerkiksi työtapavaatimuksia, ohjeita ja rajaan liittyviä suojaustarpeita.
• Ks. osittainen purkaminen.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

suunniteltu rakenteiden kokonaisuus, jolla saavutetaan tavoitellut ominaisuudet

• Rakenneratkaisut voivat koskea esimerkiksi rakenteiden lujuutta, vakautta ja kestävyyttä. Niillä saavutetaan esimerkiksi vaadittu kantavuus, lämmön- tai ääneneristävyys, vedenpitävyys tai rakennusfysikaalinen toimivuus kuten hengittävyys. Yleensä rakenneratkaisulla vastataan samanaikaisesti useisiin tavoitteisiin.
• Korjaamisessa rakenneratkaisut koskevat heikentyneiden rakenteiden palauttamista tukemalla, täydentämällä tai uusimalla yksittäisiä osia tai kokonaisia rakenteita.
• Kohteen käyttötarkoituksen muutos voi edellyttää rakenneratkaisuja muuttuneiden rakenteita koskevien vaatimusten täyttämiseksi.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

kulttuuriympäristö, joka muodostuu rakennuksista, rakenteista, rakennelmista ja rakennetuista alueista sekä niiden suhteista toisiinsa ja ympäristöönsä

• Rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvat myös puistot ja puutarhat sekä muut istutetut tai rakennusten käyttöön liittyvät luonnonvaraiset alueet kuten esimerkiksi metsälähiöiden suunnitellusti rakentamatta jätetyt alueet.

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto 2025

toiminta, jossa säilytetään ja ylläpidetään rakennetun kulttuuriympäristön ominais- ja erityispiirteitä

• Rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen kattaa rakennussuojelun lisäksi myös sellaisen toiminnan, joka ei perustu lainsäädäntöön, kuten korjausrakentamisen tai tutkimustoiminnan.

Lähde: Museoviraston sanastotyö 2018

rakennetun kokonaisuuden, rakennuksen, rakennelman tai rakennuksen osan taustoista, suunnitelmista, rakennus- ja muutosvaiheista, käyttöhistoriasta sekä fyysisistä ominaisuuksista koostuva historia

• Rakennushistoriaa selvitetään sekä arkistolähteiden että kohteessa tehtävien havaintojen avulla. Rakennuksen nykytila on tärkeä rakennushistorian tutkimuksen väline.
• Ks. myös rakennushistoriaselvitys

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

ominaisuus, joka ilmentää sitä, miten hyvin rakennus kuvaa aikakautensa rakentamisen perinteitä, arkkitehtuuria, rakennustyyliä, rakennustapaa, rakennustekniikkaa tai käytettävissä olleita materiaaleja

• Rakennushistoriallinen arvo voi liittyä kohteen rakentamisaikaan tai myöhemmissä vaiheissa syntyneisiin kerroksiin.

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto 2025

rakennetun kokonaisuuden, rakennuksen tai rakennuksen osan rakennus- ja käyttöhistorian sekä fyysisten ominaisuuksien selvittäminen arkistolähteiden ja kenttätöiden avulla

• Rakennushistoriaselvityksiä tehdään esimerkiksi kulttuurihistoriallisten arvojen ja suojelutavoitteiden määrittelemiseksi sekä korjaus- ja muutostöiden suunnittelun, käyttötarkoituksen muutoksen tai kaavavalmistelun tausta-aineistoksi.

Lähde Museoviraston sanastotyö 2018

yksittäiseen rakennukseen ja sen sisätiloihin, materiaaleihin ja sisustukseen kohdistuva inventointi

• Rakennusinventointi voi olla osa rakennushistoriaselvitystä.

Lähde: Museoviraston sanastotyö 2018

paikaltaan irrotettavien osien yksilöivä merkitseminen ja luettelointi niin, että niiden alkuperä ja sijainti on tunnistettavissa ja ne ovat palautettavissa alkuperäiselle paikalleen

• Termi rakennusosien litterointi ei ole vakiintunut laajaan käyttöön eikä sille ole vakiintunutta muuta termiä. Käsitteestä voidaan käyttää myös määritelmästä lyhennettyä ilmaisua ”irrotettavien osien merkitseminen ja luettelointi”.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

rakennusperinnön säilymistä edistävä ja sen ominaispiirteet huomioiva toiminta

• Rakennusperinnön hoitoon voi kuulua esimerkiksi kohteen käyttöä, huoltoa ja korjaamista.

Lähde: Museoviraston sanastotyö 2018

rakennusperinnön hoitoon sisältyvä toiminta, jossa kohteen ominaisuudet säilytetään huoltamalla tai korjaamalla ilman, että kohteen arvot ja ominaisuudet olennaisesti muuttuvat

Lähde: Museoviraston sanastotyö 2018

kulttuuriperinnön osa, joka koskee rakennuksia, rakennelmia ja rakennettuja alueita, rakentamisen ja suunnittelun periaatteita sekä rakentamisen tapoja ja näiden historiaa

• Rakennusperintö-termiä on käytetty synonyyminä termille rakennettu kulttuuriympäristö, esimerkiksi laissa rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Tässä sanastossa rakennusperintö ja rakennettu kulttuuriympäristö on määritelty eri käsitteiksi.

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto

kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennusperinnön hoito joka perustuu säädökseen tai viranomaisen päätökseen

• Suomessa rakennuksia ja rakennettuja ympäristöjä suojellaan yleisimmin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevalla kaavoituksella: asemakaavoilla, yleiskaavoilla ja maakuntakaavoilla. Tätä kutsutaan usein kaavasuojeluksi. Kaavoitus perustuu alueidenkäyttölakiin (132/1999). Suojelu voi perustua myös lakiin rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010), asetukseen valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985, kumottu), kirkkolakiin (652/2023), lakiin ortodoksisesta kirkosta (985/2006) tai muinaismuistolakiin (295/1963)

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto

suunnitelmaan sisältyvä kuvaus hankkeen suojelutavoitteiden toteutumisesta ja tehtyjen suunnitelmien vaikutuksista kohteeseen

• Rakennussuojeluselostus voidaan sisällyttää suojellun rakennuksen korjaus- tai muutossuunnitelmaan yleissuunnitelman hyväksymisen ja rakentamislupakäsittelyn vaiheessa. Se voidaan toteuttaa erillisenä asiakirjana tai sisällyttää esimerkiksi hankeselostukseen. Selostuksen perusteella rakentamislupaan voidaan sisällyttää lupaehtoja suunnitelman toteutumisen valvonnasta, ohjauksesta ja seurannasta.
• Rakennussuojeluselostus liitetään hankkeen lopuksi koottavaan restaurointi- tai korjausraporttiin.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

näkyviin osiin keskittyvä tai muutoin rakenteita muuttamaton tai niihin jälkiä aiheuttamaton

• Rakenteisiin kajoamaton toimenpide voi perustua esimerkiksi mittauksiin tai aistinvaraisiin havaintoihin.
• Esimerkiksi kuntokartoitukset tehdään yleensä rakenteita rikkomatta. Arvokkaissa historiallisissa rakennuksissa toimenpiteet pyritään tekemään pintoja vahingoittamatta ja jälkiä jättämättä.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

rakenteita muuttava tai niihin jälkiä aiheuttava tai rikkova

• Rakenteisiin kajoavissa tutkimuksissa ja kartoituksissa voidaan esimerkiksi purkaa rakenteita piilossa olevien rakenteiden tutkimiseksi.
• Esimerkiksi kuntotutkimuksissa joudutaan yleensä kajoamaan rakenteisiin.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

osittain hävitetty tai sortunut rakennus, rakennelma tai rakenne, jota ei ole palautettu alkuperäiseen käyttöön

• Raunio on sortunut siinä määrin, ettei sitä yleensä voida käyttää alkuperäisellä tavalla.
• Raunio-termiä on käytetty esimerkiksi osittain sortuneista linnoista, linnoituksista ja kirkoista. Nykyisin termiä raunio käytetään myös muista materiaaleista kuin kivestä rakennetuista rakennuksista, rakenteista ja rakennelmista.
• Rauniot ovat arkeologisia jäännöksiä.

Lähde: Kulttuuriympäristösanasto 2025

alkuperäisen kohteen tilalle tehty ja sitä mahdollisimman tarkasti vastaava toteutus

• Rekonstruktio tehdään kohteen säilyneiden osien tai asiakirjojen näyttöön perustuen.
• Rekonstruktiossa voidaan käyttää sekä säilyneitä että korvaavia materiaaleja. Jos tuhoutunut kohde kootaan kokonaan tai osittain uudelleen liittämällä siitä irronneet osat alkuperäisille paikoilleen, prosessista voidaan käyttää termiä anastyloosi.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

mieluummin kuin: entistäminen; entisöinti

erilaisia toimenpiteitä yhdistävä toiminta, jonka ensisijaisena tavoitteena on kohteen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttäminen ja esiintuominen

• Restaurointi perustuu kohteen tuntemiseen ja tutkimiseen ja siinä huomioidaan kohteen merkitys ja historia sekä kohteessa käytetyt materiaalit, tekniikat ja rakennustavat.
• Restaurointiin kuuluu keskeisesti tutkimustulosten, työssä tehtyjen valintojen ja toimenpiteiden dokumentointi.
• Restauroinnin toimenpiteet painottuvat yleensä säilyttävään korjaamiseen ja kunnostamiseen. Lisäksi hankkeeseen voi sisältyä konservoivia, rekonstruoivia tai ennalleen palauttavia toimenpiteitä.
• Restaurointiin voi sisältyä myös restauroinnin tavoitteita palvelevaa korjausrakentamista (kuten paikallisia muutoksia) tai uuden rakentamista. Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite korjausrakentaminen.
• Restauroinnilla ei tavoitella rekonstruktiota.
• Restaurointi on historiallinen käsite, jonka sisältö poikkeaa eri aikakausilla, kulttuureissa ja kielialueilla

Korjaustaito -sanastotyö 2021 (2023)

raportti, joka kuvaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen ominaispiirteiden säilymiseksi tehdyt toimenpiteet kokonaisuutena

• Restaurointiraportti esittelee restauroinnin lähtökohdat ja kertoo keskeiset suunnitteluvalinnat ja toimenpiteiden perustelut ja se tallennetaan tulevia tarpeita varten. Restaurointiraportti kuvaa korjaustavat sekä toimenpiteiden vaiheet ja tulokset. Raporttiin kirjoitetaan arvio suojelutavoitteiden toteutumisesta.
• Restaurointiraportti ja korjausraportti voidaan yhdistää tai restaurointiraportti voi täydentää korjausraporttia. Restaurointiraportin ohella osakokonaisuuksista voidaan tehdä erillisiä raportteja, kuten konservointiraportti.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

restauroinnin erityisasiantuntemusta vaativa suunnittelu

• Restaurointisuunnittelu kattaa kohteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttämisen ja niihin liittyvät valinnat.
• Restaurointisuunnittelu huomioi suojelutavoitteiden sisällön, suunniteltujen toimenpiteiden tarkoituksen ja vaikutuksen. Restaurointisuunnittelua ohjaavat kohteen suojelu ja yleiset restauroinnin periaatteet.
• Restaurointisuunnittelu pyrkii esimerkiksi säilyttämään tai palauttamaan rakennuksen arkkitehtuuria.
• Restaurointisuunnittelua tehdään usein korjaus- ja muutoshankkeen yhteydessä. Vertaa korjaussuunnitelma.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2023

tietyn rakennuksen tai alueen suojelua osoittava merkintä kaavassa

• Suojelumerkintöjä voi olla kaikkien tasojen kaavoissa.
• Suojelumerkinnät selityksineen on esitetty ympäristöministeriön julkaisussa Opas 1. Kaavamerkinnät. Yleisimmin käytetty kaavamerkintä on sr, joka tarkoittaa suojeltavaa rakennusta.

Lähde: Museoviraston sanastotyö 2018

määräys, jonka tarkoituksena on erityisten ympäristöarvojen turvaaminen

• Suojelumääräyksiä voidaan antaa alueidenkäyttölain (132/1999) lisäksi myös luonnonsuojelulain (9/2023) ja rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) perusteella.
• Suojelumääräyksiä voidaan antaa kulttuurihistoriallisten arvojen, luonnonarvojen, maisemallisten arvojen, rakennetun ympäristön arvojen tai muiden ympäristöarvojen säilyttämisestä ja hoitamisesta. Suojelumääräys annetaan esimerkiksi maakuntakaavassa, yleiskaavassa, asemakaavassa tai suojelupäätöksessä. Suojelumääräys voidaan antaa kaavassa kaavamääräyksenä.

Lähde: Rakennetun ympäristön pääsanasto 2025

kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseksi tehty määrittely kohteen suojelun kohdentumisesta ja suojelun toteutumisen edellytyksistä

• Suojelutavoitteet voidaan määritellä ennen suojelupäätöstä, esimerkiksi suojelupäätöstä tai kaavaa valmisteltaessa. Suojelutavoitteita voi olla myös muissa kuin virallisesti suojeltavissa kohteissa.
• Suojelutavoitteita voidaan määritellä myös korjaushankkeessa tai rakennuksen hoidossa.
• Suojelutavoitteet tarkentavat suojelupäätöksen tai kaavoituksen yhteydessä vahvistettuja suojelumääräyksiä.
• Vrt. suojelutilanne.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsitteet suojelumääräys ja Kulttuuriympäristösanaston käsite päätös rakennussuojeluasiassa.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

tieto kohdetta koskevasta suojelusta ja suojelun tavasta

• Suojelutilanne ilmaisee, onko kohde suojeltu tai harkitaanko sitä suojeltavaksi.
• Korjaushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä kohteen suojelutilanne hankkeen alkaessa. Suojelun sisältö eli sen kohdentuminen ja suojelumääräykset on huomioitava korjaushankkeessa.
• Kohde voi olla suojeltu esimerkiksi kaavoituksen tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) perusteella.
• Ks. myös Kulttuuriympäristösanaston käsite rakennusperinnön suojeleminen.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite suojelumääräys.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021 (2025)

rakennetun kohteen nykytilassa havaittava ominaisuus, joka kuvastaa kohteen arkkitehtuurin tai suunnitteluidean, osien ja materiaalien sekä kerrostumien alkuperäisyyttä

• Säilyneisyys kertoo miten suurelta osin esimerkiksi alkuperäisen arkkitehtuurin tai alkuperäisen rakennusvaiheen osia, materiaaleja tai piirteitä on säilynyt. Säilyneisyyden yhteydessä käytettyjä käsitteitä tai määritteitä ovat autenttisuus ja aitous, ominaispiirteet, historiallinen kerroksisuus, jatkuvuus, patina sekä harvinaisuus tai yleisyys. Säilyneisyydestä voi päätellä, miten rakennus tai ympäristö on elänyt ja mitä sille on tapahtunut vuosien saatossa.
• Kohteen säilyneisyyttä voidaan selvittää esimerkiksi arkisto- ja lähdetietoja sekä kenttätöissä saatuja tietoja vertailemalla. Säilyneisyys arvioidaan tyypillisesti rakennushistoriaselvityksessä tai rakennushistoriaa selvitettäessä.
• Säilyneisyys on eräs peruste, kun arvotetaan kohdetta kulttuurihistoriallisesti.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

toiminta, jolla turvataan kohteen materiaalien ja ominaisuuksien pysyminen

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

ylläpitoa pitkällä aikavälillä koskeva suunnitelma, jossa tarkastellaan kohteen arvojen säilymisen edellytyksiä ja esitetään säilymisen toteutumiseksi tarvittavat periaatteet sekä toimintatavat

• Säilyttämissuunnitelma kuvaa kohteen rakennus- ja käyttöhistorian, nykytilanteen, arvot ja merkityksen. Samalla siinä arvioidaan vaikutukset käytön, hallinnoinnin ja ympäristötekijöiden näkökulmasta.
• Säilyttämissuunnitelmaa lähinnä vastaava englanninkielinen termi on conservation management plan, CMP.
• Vrt. rakennussuojeluselostus.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2022

kohteen osia, materiaaleja ja ominaisuuksia säästävä korjaaminen

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

ennen työn aloittamista päätettävät menettelytavat

• Säilyttävässä korjaamisessa työmaajärjestelyillä varmistetaan erilaisten työvaiheiden toteutettavuus siten, että kohteelle ei aiheudu vaurioita.
• Työmaajärjestelyihin voivat kuulua esimerkiksi vastuunjako ja perehdytys, työalueiden rajaukset, suojaukset, kulkureitit, olosuhteiden hallinta sekä työvaiheiden ja kohteen dokumentointi.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

toiminta, jossa rakennuksen tai rakenteen osa korvataan uudella osalla

• Uusiminen voi olla laajuudeltaan hyvin monenlaista riippuen kohteesta. Uusiminen voi koskea esimerkiksi elementtijulkisivua, rappausta, yksittäistä hirttä tai kiinnikettä.
• Restaurointihankkeessa tarpeetonta uusimista tulee välttää. Jos uusiminen on välttämätöntä, uusittavan osan tulee mahdollisuuksien mukaan vastata ominaisuuksiltaan korvattavaa osaa.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021

kohteen vaurioiden suunnitelmallinen ja järjestelmällinen selvittäminen

• Vauriokartoituksessa selvitetään kohteen vaurioiden laajuus, niiden syyt sekä korjaustarve.
• Vauriokartoitus voidaan rajata esimerkiksi kuntotutkimuksessa tunnistettuun toimenpiteitä edellyttävään alueeseen, rakenteeseen tai rakennekokonaisuuteen.
• Ks. myös Rakennetun ympäristön pääsanaston käsite kuntotutkimus.
• Kartoituksessa saatavaa tietoa voidaan hyödyntää konservoinnissa, restauroinnissa tai säilyttävässä korjaamisessa.

Lähde: Korjaustaito -sanastotyö 2021