
Museovirasto
01.12.2021
Suomenlinnassa korjataan ikkunoita vanhaa säilyttäen
Teksti: Johanna Hakanen
Suomenlinnan hoitokunnan restauroinnin asiantuntijat ja korjausten ammattilaiset huolehtivat vuosittain satojen perinteisten puuikkunoiden korjauksista. Puuikkunat ovat arvokas osa maailmanperintökohteen historiallisia rakennuksia. Ne on tehty tiheäsyisestä sydänpuusta ja suojattu perinteisellä öljymaalilla.
Vuosikorjausohjelma auttaa korjausten suunnittelussa
Hoitokunta ylläpitää ikkunoiden vuosikorjausohjelmaa, johon valitaan rakennuksia ikkunoiden keskimääräisen 20–25 vuoden korjausvälin mukaan. Näin päästään arvioimaan vuosittaista työmäärää ja kustannuksia.
Suomenlinnan ikkunakorjauksista vastaava korjausrakentamisen asiantuntija Sampo Ahola korostaa joustavuutta:
”Käytännössä korjausohjelma voi muuttua hyvinkin erilaiseksi ikkunoiden jatkuvan julkisivukohtaisen seurannan vuoksi. Hoitokunta maalauttaa lisäksi ikkunoita yksittäisten asuntojen korjausten yhteydessä.”
Kolmiportainen kuntoluokitus
Suomenlinnassa puuikkunoille annetaan rakennuskohtainen kuntoarvio, jossa arvioidaan erikseen puurakenteen ja maalipinnan kunto. Tämä vaikuttaa korjausten laajuuteen ja suunnitteluun, kuten esimerkiksi siihen, tehdäänkö työt paikalla vai verstaalla.
- Korjausluokka 1: kiireelliset heti korjattavat ikkunat
- Korjausluokka 2: viiden vuoden sisällä korjattavat ikkunat
- Korjausluokka 3: rakenteeltaan tai maalipinnaltaan hyväkuntoiset sekä korjatut ikkunat
Kun olosuhteet tiedetään, voidaan samassa rakennuksessa määritellä eri julkisivujen ikkunoiden huoltoväli niiden mukaan: etelän puolen julkisivulla huoltovälin on oltava tiheämpi kuin pohjoissivulla.
Ilmansuuntien välisen eron ja auringon säteilyn rapauttavan vaikutuksen näkee helposti kävelemällä rakennuksen ympäri ja tutkimalla esimerkiksi maalipinnan vaurioita.
Maalipinnan vaurio kaipaa huoltoa, pehmeä tai laho puu korjausta
Yksi tärkeimpiä asioita on, että puu on kovaa eikä siinä ole lahoa. Ulkopuitteen alapuun liitokset ovat tyypillisiä paikkoja, joista puu alkaa pehmetä. Myös alapuuhun liitetyt tippalistat alkavat herkästi vaurioitua esimerkiksi kulmarautojen kohdalta.
Maalipinta pidetään kunnossa säännöllisellä huoltomaalauksella, mutta vain terve ja kova puumateriaali kelpaa alustaksi maalille. Myös ikkunan tiiveyteen ja puuosien suoruuteen tulee kiinnittää huomiota:
”Ikkunan puuosat saattavat taipua vuosien saatossa, eivätkä tiivistettävät pinnat enää kohtaa. Saranoiden tulee toimia ja ikkunoiden sulkeutua kunnolla. Ikkuna ei saa vuotaa hallitsemattomasti ilmaa, ei myöskään vettä”, Ahola muistuttaa.
Kittaukset, listoitukset ja vesipellit syynissä
Maalipintojen lisäksi myös ulkopuitteen lasikittausten tai -listojen kuntoa tulee seurata. Kovettunut kitti tai taipunut lista ei enää estä veden tunkeutumista ikkunarakenteeseen.
”Jos ikkunan vaurioituminen pääsee alulle, kaikkialle tunkeutuva sadevesi kiihdyttää sitä. Sadeveden aiheuttamien vaurioiden torjunnassa ikkunapellitysten kiinnitys ja oikea kallistus ovat myös tärkeitä ikkunaa ympäröivän seinän säilymiselle”, Sampo Ahola kertoo.
Silmämääräisesti ja pistemäisesti tehty kuntoarvio ei aina kerro kaikkea. Korjausvaiheessa on aina varauduttava siihen, että vanhoissa ikkunoissa puuosien vaurioita voi tulla ilmi vasta maalipintoja hiottaessa.
Perinteistä ikkunaa muutetaan vain erikoistapauksissa
Huollettu puuikkuna on pitkäikäinen, ja korjausten lähtökohtana on aina ensisijaisesti vaurioiden korjaaminen. Ikkunassa ja ympäröivissä rakenteissa esiintyvistä vaurioista voidaan päätellä, mitkä tekijät ovat rasittaneet niitä eniten ja mitkä osat tulee korjata. Joskus ikkunan uusiminen on kuitenkin välttämätöntä.
Suomenlinnassa tutkitaan parhaillaan korjaamisen sijaan ikkunoiden uusimista rakennuksessa, jonka yksi julkisivu on suojaton vallitsevien tuulten ja auringon suuntaan sekä lisäksi mereltä piiskaavan sateen armoilla. Tällä julkisivulla ei edes hyväkuntoinen perinteinen huullettu tuplaikkuna pidä sadevettä.
”Ankaralle säälle alttiille julkisivulle on kehitetty lähes vanhan mallin mukaan tehty uusi ikkuna, jonka karmissa on lisähuullos ikkunan vesitiiveyden parantamiseksi. Uuden rakenteen toimivuutta tarkkaillaan vuoden ajan paikalle asennetun koeikkunan avulla”, korjausrakentamisen asiantuntija Sampo Ahola kertoo.
Ikkunan korjauksiin valmistaudutaan huolella
Ikkunoiden korjaus koskettaa talon asukkaiden arkea, ja siksi niihin tulee valmistautua huolella. Näin erityisesti siinä tapauksessa, kun ikkunoita irrotetaan ja viedään toisaalle kunnostettavaksi.
”Suomenlinnassa on käytäntönä, että ikkuna-aukkoihin valmistetaan mittojen mukaan suojat ennen korjaustöiden aloitusta. Ikkunat merkitään huolellisesti, jotta ne löytävät takaisin oikealle paikalleen. Lisäksi on tärkeää arvioida jo ennen ikkunoiden irrottamista, kuinka tiiviitä ne ovat ja voidaanko vanhoja maalikerroksia säilyttää”, maalari Tiia Kesiö-Parjanen listaa valmisteluja.
Suomenlinnan ikkunoita korjataan hoitokunnan omassa verstaassa. Puuikkunan korjaamiseen tarvitaan sekä puusepän että maalarin ammattitaitoa sekä kokemusta perinteisistä materiaaleista ja menetelmistä.
Verstaalla ikkunoiden korjauksiin valmistaudutaan hankkimalla tiheäsyistä puuta. Laadukas ja alkuperäistä vastaava korjausmateriaali on yksi avaintekijä, johon hoitokunta kiinnittää erityistä huomiota.
Puuikkunoiden korjaus on kestävän kehityksen mukaista toimintaa parhaimmillaan – siinä pienilläkin toimilla on merkitystä. Ikkunoiden korjaaminen on materiaalitehokasta ja hyvä tapa parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Ikkunoiden korjaukset voi tehdä vaiheittain ikkuna, huone tai yksi julkisivu kerrallaan, kuten Suomenlinnassa. Puuikkunoita korjaamalla työllistät perinteisten käsityövaltaisten työtapojen osaajia ja pieniä yrityksiä.
Tekijät
Kuntoarvio
Suomenlinnan hoitokunta
Sampo Ahola
Tiia Kesiö-Parjanen
Näyteikkuna-julkaisu
Museovirasto
Kirjoittaja Johanna Hakanen
Kuvat Soile Tirilä