Pelti­katon korjaus

Peltikatolla tarkoitetaan yleensä rautapeltikattoa. Muita käytettyjä materiaaleja ovat kupari, 1800-luvun lopulla vähäisessä määrin lyijy ja sinkki sekä 1960- luvulta lähtien alumiini. Aaltopelti on tullut käyttöön Suomessa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Varhaisimmat käytetyt peltityypit ovat olleet vasarapelti ja valssattu mustapelti. Sinkitty pelti syrjäytti mustan pellin 1920-luvulla hyvän korroosionkestävyytensä takia.

Vanhalle peltikatolle on ominaista pellin sileys, saumaus ja erityisesti vanhimmissa selvästi erottuvat poikkisaumat eli hakasaumat, jotka johtuivat lyhyistä peltilevyistä. Nämä ominaisuudet kuuluvat vanhan talon ulkonäköön, ja ne on korjauksessa syytä säilyttää. 1700-luvun lopulla siirryttiin peltien naulaamisesta saumaukseen ja sauman korkeudeksi suositeltiin noin 3,5 cm.

Peltikattojen suurin vaurioittaja on korroosio (raudan ruostuminen). Kaikki suojaamaton rauta ruostuu. Korroosio saa usein alkunsa suojauksen mekaanisista vaurioista. Esimerkiksi jään ja lumipaanteiden poisto tai katolla kävely voivat aiheuttaa tällaisia vaurioita. Toinen yleinen syy on veden kerääntyminen – esimerkiksi vesi jää seisomaan katteen päälle taitekohdissa tai alapinnalla kondenssivetenä. Jatkuva huolto ja säännöllinen kourujen puhdistus syksyisin ehkäisevät korroosiota.

Katetta korjattaessa korjataan vain se osa, joka on kunnostuksen tarpeessa. Pienten vaurioiden tilapäiseen paikkaukseen riittää yleensä öljykittitäyttö. Korjauksessa ja katetta uusittaessa säilytetään vanhan rakenteen toimintaperiaate, ulkonäkö ja tekotapa. Perinteiseltä peltikatolta vesi johdetaan pois jalkarännien kautta, ja syöksytorvet ovat pyöreät.

Sisältö

• Peltikatteiden käsitteitä
• Saumattu peltikatto Suomessa
• Peltikaton huolto, puhdistus ja korjaukset
• Vauriokartoitus
• Korjaustyön suunnittelu
• Peltikaton korjauksen vaiheet
• Sadevesikourut
• Piippujen pellitykset, kattoluukut ja läpiviennit, katon varusteet
• Peltikaton maalaaminen
• Peltipintojen värit ja maalityypit
• Kirjallisuutta ja linkkejä

Korjauskortti sisältää peltikaton korjaamiseen yleisesti soveltuvia periaatteita sekä suosituksia. Korjausratkaisut tulee harkita kussakin tapauksessa erikseen.

Vuonna 2026 julkaistu päivitetty kortti sisältää myös aiemman Korjauskortin 7 Peltikaton maalaaminen tiedot

Korjauskortti nro 5
Museovirasto julkaistu 2000, päivitetty 2026

Kortti on luettavissa vain pdf-muodossa. Avaa tiedosto vasemman ylälaidan painikkeesta tai viereisestä kuvasta.

Sivun yläosan valokuva Soile Tirilä, Museovirasto.