Ovien korjaus

Talon sisäänkäynnillä, porteilla ja ovilla on vanhastaan katsottu olevan erityinen merkitys sekä kuvaannollisesti että arkkitehtonisena koristeena. Ovi on enemmänkin kuin pelkkä rakennusosa. Eräs vanhojen ovien kestävyyden päätekijöistä on niihin käytetty korkealuokkainen ja valikoitu puuaines.

Kehyksellinen peiliovi vakiintui asuinrakennusten ulko-oveksi 1800-luvulla. Sisäovina peiliovet olivat käytössä aina 1930-luvulle asti. Hienoimpia tiloja korostettiin korkeilla pariovilla, jotka tulivat käyttöön 1780-luvulla. 1920-luvulla syntyivät sileät vaneri- ja kovalevypintaiset ovet, joiden runko oli kennorakenteinen. Ovien ympärille tehtiin tyylinmukainen karmi- eli vuorilistoitus. Ovilistojen tyylit ovat kehittyneet leveistä, voimakkaasti profiloiduista (kruusatuista) listoista kapeisiin, koristelemattomiin listoihin.

Rakennuksen ovet tulee säilyttää oikeassa ympäristössään. Laakaovet ovat yhtä arvokas osa aikansa arkkitehtuuria kuin vanhat peiliovetkin. Helat, saranat, lukot, vetimet ja painikkeet ovat oleellinen osa vanhaa ovea.

Korjaustyön perustana on ovien yksilöllinen kuntotutkimus. Siinä kiinnitetään huomiota toimivuuteen, vaurioihin, kulumiin, valmistusvikoihin ja puutteisiin kaikissa eri oven osissa karmi ja kynnys mukaan lukien.

Sisältö

• Yleistä ovista ja puun laatu
• Lautaovet, peiliovet, laakaovet ja listat
• Korjaustyön periaate
• Kuntoarvio, sisäovet ja ulko-ovet
• Ulkopinnan kuluminen ja halkeilu
• Lahovauriot ja niiden tutkiminen
• Heloituksen vauriot
• Pintakäsittelyn kunto
• Karmien kunnostus ja kynnykset
• Ovilevyjen, helojen ja listojen kunnostus
• Maalaus
• Lämmöneristävyyden parantaminen
• Huolto
• Kirjallisuutta

Korjauskortti sisältää puisten ovien kuntotutkimukseen, korjaamiseen ja huoltoon yleisesti soveltuvia periaatteita sekä suosituksia. Korjausratkaisut tulee harkita kussakin tapauksessa erikseen.

Korjauskortti nro 9
Museovirasto, julkaistu 2000, 16 sivua.

Kortti on luettavissa vain pdf-muodossa. Avaa tiedosto oikean ylälaidan painikkeesta tai viereisestä kuvasta.

Sivun yläosan valokuva Soile Tirilä 2017, Kulttuuriympäristön kuvakokoelma, Museovirasto.